Lupasin kertoa hänelle vielä kaiken
siitä peilien takaisesta maailmasta,
jossa yöt ovat mustia kuin
aution kaupungin kuolleet vedet
harharetkistäni hylätyillä kaduilla,
joihin päämäärättömät kulkijat
takertuvat seitinohuina varjoina
romahtaneiden asuintalojen äänettömyydestä,
missä pysähtyneiden kellojen aikaa
laskevat kylkiluiden hohtavat kaaret
ja peilikuvastani,
joka on vain heijastusta
jostain hyvin kaukaa
6 kommenttia:
Mä rakastan sun runoja, niistä pääsee ihan muihin maailmoihin, jälleen inspiroi mua maalaamaan ja kirjottamaan<3
Kiitos, niin sinäkin, niin kovin kauniisti. Tämä on aivan ihana, niin kuin sinun kaikki tekstit on.
Oi, kiitos! <3
Häkellyttävän kauniita tummia sävyjä, joiden vetovoima on vastustamaton. Huikean hieno runo.
Hih, voi kiitoksia :'> <3
Oot voittanu Beautiful Blogger Award in, tsekkaas mun blogistani ^^
Lähetä kommentti