Snowdonian vuorten ylle,
tavoittavan jälkeni lähellä lehtimetsän rajaa
Kolmeen päivään ei matkani varrella peuraa,
ei saukkoa
mutta vielä tunnen tien
Laaksossa odottavat paluutani,
sytyttävät öljylyhtyjen liekit ja
tietävät silti:
en kaipaa laskeutumista,
en suurten tammipuiden vihertävää yötä,
katsetta olkani yli
näillä poluilla kuljin jo kerran
2 kommenttia:
Miksi et ole kirjoittanut pitkään aikaan? Olen odottanut jo pitkään milloin taas kirjoitat :( Rakastan runojasi.
Kiitos ♥
Tällä hetkellä melko vaikea blokki, josta yritän päästä eroon.
Lähetä kommentti