Rauhattoman yön päätös lähteä,
sivuuttaa porraskäytävässä hajuveden tuoksu
taemmassa huoneessa keskustelu
jo unohtuneilla kielillä
Ohi portin häivähtää kulkija
harteillaan rikki revitty takki painavana
sateesta ja värittömistä silmäpareista, jotka
holvikaarien alla luopuvat halustaan paeta
Puoliautioiden katujen jälkeen
raiteiden kirskuva ääni liittävä yhteen
mennyttä ja tulevaa,
pysähdys kadunkulmassa
Valkoisen käden heilahdus ja
lähtevän raitiovaunun valot
kuin näkisi itsensä
ja sitten ei enää
1 kommentti:
sun tekstien rytmi on uskomaton. olen ehkä ennenkin sanonut sen. on niin helppo lukea mutta silti tässä on sellaisia pieniä koukkuja joihin pitää palata taaksepäin. vau vau vau
t. inga (tää ei anna kommentoida käyttäjätunnuksella, en tiedä miks)
Lähetä kommentti